Ilmailu- ja logistiikkaklusterit

Pureudutaanpa aivan ensimmäiseksi kysymykseen, mitä ilmailualan klusterit käytännössä tarkoittavat. Klusterit ovat läheisesti toisiinsa kytkeytyneitä tietyn alan, kuten ilmailun yhteisöjä ja yrityksiä.

  • Ilmailuklusteri

Ilmailuklusteri tarkoittaa yleisesti tilaus-, rahti- ja reittiliikennettä sekä yleisilmailuun liittyviä yrityksiä, yhteisöjä ja julkisen sektorin organisaatioita. Ilmailuklustereiksi voidaan kutsua myös ilmailualaan tiiviisti liittyvien tavarantuottajien ja palveluntoimittajien tiivistä verkostoa.

  • Logistiikkaklusteri

Ilmailuklusteri on logistiikkaklusterin suora alaryhmä. Logistiikkaklusteri jaetaan kahteen pääasialliseen ryhmään, eli lentokenttään liittyviin toimintoihin ja normaaliin ilmaliikenteeseen. Normaaleihin ilmailuliikenteen kuuluviin toimintoihin katsotaan matka- ja rahtitoimistojen sekä lentoyhtiöiden yhteistyö. Lentokenttäpalvelut, koneen vuokraukset ja ilma-alusten korjaus- ja valmistustyöt ovat myös tärkeä osa tarkkaan laadittua ilmailukonseptia.

Lentokenttäprojektit ja niiden tulokset

Uusia ilmailualan konsepteja kehitellään kaiken aikaa, ja ne testataan hyvin ennen niiden varsinaista käyttöönottoa. Konseptien avulla autetaan kaikkia ilmailu-alan yrityksiä uusien yhteistyökumppanien löytämisessä.

Ilmailukonseptit

  • Airport Concepts -yhteistyö

Yhteistyökumppanit ovat toimivia alan yrityksiä. Konkreettisena esimerkkinä toimivista hankkeista on Airport Concepts -yhteistyö. Tiivis yhteistyö ennalta valittujen lentokenttien kanssa tarkoittaa yritysten tuottamia palveluita ja tuotteita, joiden avulla asiakkaille tarjotaan erilaisia kokonaisratkaisuja.

  • Relax_HK_2 -levähdyspaikka

Levähdyspaikka sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Relaxation Area, eli Relax_HK_2 -levähdyspaikka tarkoittaa viihtyisää levähtämiseen ja virkistäytymiseen rakennettua paikkaa, joka on toteutettu yhteistyössä ilmailualan jäsenyritysten kanssa. Airport Cluster Finland–hankkeeseen ryhdyttiin vuonna 2009 Vantaan Innovaatioinstituutin toimeksiannosta. Vantaan Innovaatioinstituutti turvaa kestävää talouskasvua, joka saadaan aikaiseksi hyvän tuottavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn avulla.

Airport Cluster Finland-yhdistys toimii joko välillisesti tai suoraan lentokenttätoimialaan kuuluvien tuotteiden valmistajana, tai palveluiden tarjoajana. Lentokenttäklusterin jäsenistön tehtävänä on täysvaltaisesti edustaa lentokenttätoimintaan kuuluvia monia osa-alueita lentokenttäterminaalien sisustuksesta talvikunnossapitoon.

Käytännössä juuri kiitoradan talvikunnossapito saattaa asettaa Finnairille paljon haasteita, sillä joskus vain yksi kiitorata on auki. Helsinki-Vantaan ahkera talvikunnossapito on kuitenkin aina saanut ansaitusti runsaasti kiitosta. Yleisimpänä haasteena kunnossapidossa on usein voimakas tuuli, toisin sanoen navakan kaakkoistuulen mukanaan tuoma lumimyräkkä.

Liikelentotoiminnan kehittämismahdollisuudet

Nykyajan Suomessa liikelentotoiminnan kehittämismahdollisuudet ovat erittäin lupaavat. Helsinki-Vantaan sijainti lentokenttänä on erinomainen ja saavutettavuus korkea suoraan pääkaupungin työpaikkakeskuksista. Liikelentotoimintaan käytettävät lentokoneet ovat päivittäin säännölliseen reittiliikenteeseen käytettäviä raskaita koneita parempia, jolloin ne ovat myös paremmin mukautuvia asiakkaiden moniin vaatimuksiin ja tarpeisiin.

  • Potkurikoneiden tulevaisuus

Yleisesti on ajateltu, että liikelentotoiminnan kehittyminen voisi lisätä myös potkurikoneiden mahdollisuutta, etenkin lyhyiden etäisyyksien liikelentotoimintaan. Potkurikoneista on viime vuosina keskusteltu paljon. Helsinki-Vantaan lentoasemalle koneet eivät ole järkevä sijoitus, sillä ne ovat erittäin hitaita. Helsinki-Malmi olisi potkurikoneille asiantuntijoiden mukaan sopiva paikka, mutta kentän sijainti liiketoiminnan kannalta ei kuitenkaan olisi paras mahdollinen. Malmin lentokentän on arveltu sijaitsevan aivan liian pitkällä Helsingin ja muun pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueelta Helsinki-Vantaan hyvään sijaintiin verrattuna.

Ilmailun yritysklusteri pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudun oma ilmailuklusteri on vahva ja elinvoimainen. Ilmailualan klusteri on kytkeytynyt logistiikkaklusteriin, joka on tärkeä asia alueen elinvoimaisuuden kannalta myös tulevaisuudessa. Lentokenttäalueella toimii myös muita suoraan tai välillisesti ilmailuun kytkeytyviä yrityksisiä. Maaliikenne, ravitsemus- ja majoitusala ja kaupalliset palvelut ovat erittäin tärkeä osa ilmailuun liittyvän yritysklusterin toimintaa.

Menestyviä ja tunnettuja ilmailuklustereita löytyy sekä Suomesta että Euroopan alueelta. Saksan Hampurissa toimiva ilmailualan klusteri kuuluu Saksan huomattavimpiin klustereihin. Kyseiseen klusteriin kuuluvat menestyvät yritykset Lufthansa Technik, Saksan Airbus ja Hampurin

lentokentän ympärille keskittynyt noin 300 yrityksen palveluita ja tuotteita tarjoava verkosto. Klusteriin kuuluu tunnettu tekniikan keskus ja kolme suosittua korkeakoulua.

Kyseiset oppilaitokset ovat perehtyneet ajan kanssa ilmailuun liittyvään tutkimustietoon, jolloin myös uudet ilmailualaan liittyvät yritykset saavat helposti tarvitsemiaan neuvoja ja ohjeita. Ilmailuun läheisesti liittyvät yritykset siis kehittyvät koko ajan, kuten kehittyy myös jo olemassa olevan lentokaluston kehitys. Lentokalusto kehittyy koko ajan myös ekologiseen suuntaan, sillä esimerkiksi koneiden aiheuttamaa melua ja päästöjä halutaan vähentää. Lentokalusto kehittyy ympäristöystävällisempään suuntaan esimerkiksi dieselkoneiden käyttöönoton avulla.

Ilmailualalla saadaan jatkuvasti aikaan vahvaa kasvua tehokkaiden, uusien innovaatioiden avulla. Lähitulevaisuudessa ilmailualallakin teknologia tulee koko ajan kehittymään ja ilmasto-ja ympäristöasiat tulevat saamaan aina lisää huomiota. Suomessa menestyvä ilmastoklusteri tarvitsee tuekseen paikallista yritystoimintaa, mutta myös globaali tunnettavuuus saattaa lähitulevaisuudessa olla aina entistäkin tärkeämpää.

Merkittäviä yhteistyössä olevia toimijoita lentoliikenteen kanssa ovat muun muassa:

  • säännöllinen rahoitustoiminta
  • liike-elämän tuottamat tavarat ja palvelut
  • viestintä- ja informaatiopalvelut
  • julkiseen hallintoon kuuluvat alat

Monet toiminnot, esimerkiksi julkiseen hallintoon kuuluva keskushallinto on keskittynyt kokonaan pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun sijainti on tärkeä sekä matkustaja- että rahtiliikenteelle, jonka vuoksi Helsinki-Vantaan lentoasema on vuodesta toiseen se kaikkein suosituin. Matkustajia Helsinki-Vantaan lentokentän kautta kulkee noin 15 miljoonaa henkilöä ympäri vuoden. Matkustajaliikenteeseen haetaan kasvua tulevaisuudessa Aasian maista, kuten Kiinasta.

Suomalaiset lentoasemat

Suomessa on toimivia lentoasemia myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla, mutta isompi rahti- ja matkustajaliikenne keskittynee myös tulevaisuudessa kuitenkin Helsinki-Vantaan lentokentälle. Suomesta löytyy kaikkiaan 21 Finavian hoitamaa lentoasemaa. Suomeen tuleva ja Suomesta lähtevä lentoliikenne on erittäin toimivaa ja organisoitua, ja tulee olemaan sitä myös tulevaisuudessa.

Lentoasemat

  • Helsinki-Vantaa
  • Kajaani
  • Joensuu
  • Jyväskylä
  • Kuopio
  • Kokkola-Pietarsaari
  • Oulu
  • Maarianhamina
  • Pori
  • Tampere-Pirkkala
  • Savonlinna
  • Vaasa
  • Turku
  • Utti
  • Halli

Lapissa sijaitsevat lentoasemat ovat:

  • Ivalo
  • Enontekio
  • Kittilä
  • Kemi-Tornio
  • Rovaniemi
  • Kuusamo

Rakentaminen, kauppa, logistiikka, varastointi ja teollisuus on keskttynyt lähes kokonaan Helsinki-Vantaalle, mutta esimerkiksi Kemi-Tornion suosittu lentoasema palvelee sekä matkustajia, että Etelä-Lappiin suuntaavia liikematkustajia. Perämeren alueella sijaitseva Meri-Lappi on erittäin suosittua matkailualuetta.

Lentoliikenteen palvelutasot

Lentoliikenteen nykyistä ja tulevaa palvelutasoa voidaan jäsennellä monien erilaisten osatekijöiden avulla. Osatekijöihin kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

  • liikelennot- ja vuorolennot
  • lentoyhteyksien akuutti kattavuus
  • liikelentojen tilanne, kuinka paljon niitä Suomessa on päivittäin ja vuosittain
  • yhteydet lähimmälle ja kaikille muille Suomen lentokentille
  • matka-aika